Suosi paikallista ravintolaa

Ruokaravintoloiden kenttä on muuttunut ja monimuotoistunut kiihtyvällä tahdilla viimeisten vuosikymmenten aikana. Erikoistuminen tiettyihin teemoihin, makuihin, raaka-aineisiin ja ruokafilosofiaan on korostunut ravintoloiden profiloitumisessa. Keskittyminen ja erikoistuminen kertovat asiakkaille usein laadusta ja siitä, että tietty erityisalue hallitaan hyvin, kun ei tehdä keskitasoisesti vähän kaikkea.

Ruokaravintoloiden historia Suomessa

Kansainväliset ruokavaikutteet rantautuivat Suomeen etenkin 1980- ja 1990-luvuilla. Ne toivat meille mm. pikaruokaketjut, hampurilaiset, pizzat, kebabit ja aasialaiset ruuat. Tietyllä aikavälillä perinteinen kotimainen ruoka ei ollut arvossaan muualla kuin kotikeittiöissä.

Etnisiä ruokia suosivan kauden jälkeen alkoi kuitenkin kotimaisen tuotannon ja valmistuksen uusi aikakausi. Niiden arvostaminen on nouseva trendi, joka näkyy vahvasti myös ravintolakentässä tällä hetkellä. Paikallisten ja alueellisten ruokakulttuurien arvostus on ollut nousussa osin myös lähi- ja luomuruuan suosion kasvun myötä. Perinneannoksille ei enää naureskella, vaan niistä ollaan ylpeitä.

Standardimaisten ketjujen edustamat perheravintolat ja “jokaiselle jotain” -ravintolat pitävät toki edelleen pintansa, mutta nykyään asiakas voi valita yhä useammin johonkin tiettyyn ruokakulttuurin osaan tai tyylisuuntaan erikoistuvia, omaleimaisia ruokapaikkoja.

Paikallisravintolat ylläpitävät perinteitä

Mikä yleensä määritellään paikalliseksi ravintolaksi? Kansainvälistä ketjuravintolaa, jossa työskentelevät paikalliset työntekijät, ei varmastikaan voida pitää kovin paikallisena ruokapaikkana.

Paikallisen ravintolan tunnusmerkistö alkaa kuitenkin täyttyä, jos ruokapaikassa tarjoillaan jotain alueellisia erikoisuuksia, esimerkiksi paikkakunnalle tyypillisiä ruokia. Niitä voidaan valmistaa paikan päällä, sillä ainesosat tulevat yleensä lähialueelta.

Ravintola voi olla pitkien perinteidensä vuoksi tietynlainen paikkakuntansa ikoni, johon kiteytyy suuri määrä alueen omaleimaisuutta ja kulttuuria. Se voi yhtä hyvin olla uusi, alueen perinteistä ruokakulttuuria uudella tavalla nostattava ja vaaliva yritys.

Paikallinen toimija mieltyy usein myös perheyritykseksi, joita mielellään halutaan tukea. Määritelmä voi merkitä myös pubia, jossa myydään myös alueelta tulevia panimotuotteita.

Paikallisten perinneruokien ja -juomien uuteen tulemiseen liittyy tiettyihin perinteisiin arvoihin palaaminen tehotuotannon kielteisten puolien näkemisen, tylsien ketjujen ja monikansallisten toimijoiden nousukauden jälkeen. Ihmisillä on taas pinnassa nostalgian ja perinteen arvostus sekä puhtaan ja lähellä tuotetun ruuan kaipuu. Tilapuodit ja -ravintolat ovat taas arvossaan, samoin kuin käsityöläis- ja pienpanimot.

Miksi suosia paikallista ravintolaa?

Tiedostavat ja arvoihin pohjautuvat valinnat kaikessa kuluttamisessa ovat olleet nousussa pitkään. Sama ilmiö näkyy myös ruoka-aineiden ja ravintoloiden valinnassa. Lompakolla äänestäminen on lisääntynyt. Ihmiset sijoittavat rahojaan mielellään arvojensa mukaiseen toimintaan, vaikka se sitten olisi hieman kalliimpaa.

Paikallisen ravintolan valinta niin kotimaassa kuin matkoillakin pitää sisällään lupauksen ainesosien tuoreudesta, perinteiden kunnioituksesta ja positiivisesta kotikutoisuudesta valmistuksessa. Voidaan olettaa, että ainakin osa raaka-aineista tulee varsin läheltä, kun taas keinotekoiset ja teolliset valmisteet ovat korkeintaan pienessä sivuroolissa.

Parhaimmillaan paikallisten ravintoloiden suosiminen ylläpitää alueen elinvoimaisuutta ja tukee paikallisia yrittäjiä laajemminkin. Jos siis löydät idyllisen kahvilan tai lounasravintolan, jossa tarjoillaan paikallisia herkkuja, kannattaa ehdottomasti käyttää ruokailuun varatut eurot siellä. Todennäköisesti suurempi osa laskun loppusummasta jää hyödyntämään paikkakuntaa verrattuna vaikkapa kansainväliseen tai kansalliseen ketjuravintolaan. Tämä periaate pätee niin kotimaassa kuin ulkomaillakin matkatessa.

Ainekset lähistöltä

Tärkeä syy suosia paikallisia ravintoloita ja ruokakulttuuria on se, että ne todennäköisemmin käyttävät lähialueilla kasvavia ja tuotettuja raaka-aineita toiminnassaan. Ympäristö kiittää, kun kaikkia aineksia ei rahdata maailman ääristä, vaan hyödynnetään juuri lähellä kasvavia raaka-aineita ja mahdollisesti kausituotteita. Se takaa luonnollisesti myös ainesosien tuoreuden.

Mitä lyhyemmän matkan ruoka kulkee, sitä vähemmän tarvitaan erilaisia säilöntäaineita ja myrkkyjä sen tuotannossa ja käsittelyssä. Lähiruuan suosiminen on eettinen ja ekologinen valinta. Se ei välttämättä ole aina kovin kallistakaan, kun miettii rahoilleen saamaansa vastinetta.